Uusi läpimurto tulehduksellisten suolistosairauksien tutkimuksessa

Uusi läpimurto tulehduksellisten suolistosairauksien tutkimuksessa: Makrofagit ja Ets2-geeni keskiössä. Viimeaikainen tutkimus on tuonut esiin merkittävän löydön, joka voi muuttaa tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) ja muiden autoimmuunisairauksien hoitotapoja. Tutkijat ovat löytäneet kromosomin 21 DNA-alueen, joka toimii ikään kuin ”äänenvoimakkuuden säätimenä” läheisille geeneille. Tämä säätely havaittiin erityisesti makrofageiksi kutsutuissa immuunisoluissa, joissa DNA:n alueen vahvistama ets2-geeni näyttää olevan keskeisessä roolissa. Ets2:n yliviritys puolestaan nostaa tulehduksellisten suolistosairauksien riskiä. Makrofagien tulehduksellinen käyttäytyminen keskeisessä roolissa.

Tutkijat osoittivat geenimuokkauskokeissaan, että juuri ets2-geenillä on tärkeä vaikutus makrofagien käyttäytymiseen. Makrofagit ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka tulehduksellisissa suolistosairauksissa vahingoittavat suoliston kudosta. Tämä havainto on ratkaiseva, sillä se auttaa ymmärtämään, miten immuunisoluista tulee patogeenisia ja miten ne vaikuttavat sairauden kehittymiseen. ”Tämän patogeenisen prosessin keskeisiä tekijöitä on etsitty jo pitkään, ja tähän törmäsimme”, toteaa tutkimusta johtanut James Lee Francis Crick -instituutista.

Vaikutukset muihin autoimmuunisairauksiin

Löytö ei ole merkittävä pelkästään suolistosairauksien kannalta. Muidenkin autoimmuunisairauksien, kuten selkärankareuman sekä harvinaisempien maksaan ja valtimoihin vaikuttavien sairauksien, uskotaan liittyvän samankaltaisiin geenisäätelymekanismeihin. Tämä viittaa siihen, että ets2-geenillä voi olla laajempia vaikutuksia immuunijärjestelmän toimintaan eri sairauksissa.

Lääkehoidon uudet mahdollisuudet

Vaikka erityisesti ets2-geeniin kohdistuvia lääkkeitä ei vielä ole, tutkimus antaa viitteitä siitä, että nykyisin käytössä olevat MEK:n estäjät, joita käytetään esimerkiksi ihomelanooman hoidossa, voivat vähentää geenin aktiivisuutta. Laboratoriokokeissa nämä lääkkeet vähensivät tulehdusta tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden näytteissä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia suolistosairauksien hoitoon. MEK:n estäjien käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, sillä niillä voi olla sivuvaikutuksia muihin elimiin. Tästä syystä tutkijat kehittävät nyt mukautettuja lääkkeitä, jotka vaikuttaisivat erityisesti makrofageihin, jolloin annoskokoa voidaan pienentää ja lääkkeestä tulee turvallisempi.

Kliiniset tutkimukset ovat seuraava askel, ja tutkijat uskovat, että uusi hoitomuoto voi olla käytössä jo seuraavan viiden vuoden kuluessa, koska MEK:n estäjät ovat jo hyväksyttyjä syöpähoidoissa. Ets2-geeni ja ihmiskunnan historia. Ets2-geenin tarkempi tarkastelu paljasti, että geeni on hyvin vanha – sen juuret ulottuvat jopa puolen miljoonan vuoden taakse. Tätä geeniä ovat kantaneet jo neandertalinihmiset ja muut varhaiset ihmislajit ennen nykyihmistä. Tämä antaa lisää syvyyttä geenin merkitykselle sekä evolutiivisesta että lääketieteellisestä näkökulmasta.

Johtopäätökset

Uusi tutkimus tuo toivoa niille miljoonille, jotka kärsivät tulehduksellisista suolistosairauksista ja muista autoimmuunisairauksista. Ets2-geenin ja makrofagien tulehduksellisen käyttäytymisen tarkempi ymmärtäminen voi avata ovet uusille hoitomuodoille, jotka ovat sekä tehokkaampia että turvallisempia. Tämä läpimurto saattaa myös johtaa muiden immuunivälitteisten sairauksien parempaan hoitoon, mikä voi merkittävästi parantaa potilaiden elämänlaatua tulevaisuudessa.

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä.
https://www.nature.com/articles/s41586-024-07501-1